Melkeinpä missä tahansa toiminnossa perushygieniaa on se, että se on jatkuvaa, toistettavaa, seurattua ja ymmärrettävää – eli siis hallittua. Kypsyystasomalli on yksinkertainen ja nopea tapa mitata juuri sitä, kuinka hallittua toiminta organisaatiossasi on. Kypsyystasomalleja on hyödynnetty pitkään prosessikehityksen välineinä (tunnetuin lienee CMMI-malli). Myös kokonaisarkkitehtuuritoiminnon kypsyyden arviointia varten on kehitetty erilaisia malleja –uusimpana niistä Coalan kypsyystasomalli.
Kypsyystasomalli tekee toiminnan kehittämisestä mitattavaa. Toisaalta se tekee siitä myös motivoivaa, koska kehitys näkyy kypsyystason nousuna. Se myös auttaa asettamaan konkreettisia tavoitteita toiminnan kehittämistä varten – kuvaahan malli sen, millaista hallitun toiminnan pitäisi olla.
Itse kypsyystasoarvion tekemisessä ei kauan nokka tuhise – varsinkin jos sen tekee henkilö, joka tuntee organisaation kokonaisarkkitehtuuritoiminnon hyvin.
Kypsyystasomallissa kypsyyttä arvioidaan osa-alueittain. Malliin on valittu mukaan osa-alueet, jotka ovat olennaisia kokonaisarkkitehtuurin onnistumisen kannalta (näistä lisää edellä).
Kullekin osa-alueelle on määritelty joukko kypsyystasoja (Coalan mallissa kuusi kappaletta), jotka siis kuvaavat sitä, kuinka korkeaa toiminnan kypsyys kyseisellä osa-alueella on. Mitä korkeampi taso, sen parempi. Kun organisaation tilannetta verrataan kypsyystasojen kuvauksiin, saadaan tietää, millä tasolla ollaan.
Coalan kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomallissa osa-alueet ovat seuraavat:
Kullakin osa-alueella organisaation kypsyys voi olla 0 (ei kehitystä), 1 (alustava), 2 (osittainen), 3 (määritelty), 4 (hallinnoitu) tai 5 (jatkuvasti kehittyvä). Tasojen nimet kertovat jo aika hyvin, millaista kypsyyttä niillä tarkoitetaan. Tasolla 0 ei ole tehty mitään. Tasolla 1 on ainakin tunnistettu tarve asian kehittämiseksi. Tasolla 2 jonkinlaista järjestelmällisyyttä on jo havaittavissa. Taso 3 on perustaso, jolla toiminta on dokumentoitua ja toistettavaa. Tasolla 4 mukaan tulevat seuranta ja mittaus. Tasolla 5 toimintaa myös kehitetään jatkuvasti.
Riippuu tietysti organisaatiosi tavoitteista kokonaisarkkitehtuurin suhteen, kuinka korkealle rima kannattaa asettaa kypsyyden osalta. Kypsyystason nostaminen vaatii aikaa ja rahaa, joten liian korkeallekaan ei tavoitteita kannata asettaa. Kypsyystasojen kuvauksissa on konkreettisia asioita, joita kehittää.
Tasolle 2 pääsee melko helposti, kun vain ottaa ensimmäiset askeleet kypsyyden kehittämiseksi – esimerkiksi kuvaamalla kevyesti tahtotilan ja toimintatavat. Coalan kokonaisarkkitehtuurin käynnistyspaketin tavoitteena on nostaa useimpien osa-alueiden kypsyystaso kertaheitolla tasolle 2 tai jopa 3. Aikaa tähän menee muutama kuukausi. Meillä on nimittäin valmismateriaali ja olemme tehneet tämän ennenkin.
Kypsyystaso 3 (määritelty) on jo todella hyvä taso, jos sille päästään kaikilla osa-alueilta. Tämä taso mahdollistaa esimerkiksi sen, että koko toiminta ei kaadu yhden avainhenkilön poistumiseen. Tällä tasolla myös kokonaisarkkitehtuurin hyödyntäminen – joka on oikeastaan koko toiminnan pihvi – on hallittua. Jo tälle tasolle pääsy vaatii järjestelmällistä suunnittelua, vaivannäköä ja sitkeyttä jalkautukseen. Tie tästä ylöspäin on vaikeampi ja aikaa kuluu useita vuosia.
Kypsyystasomallin eri osa-alueet tukevat toisiaan. Toisaalta kypsyyden puute jollain osa-alueella voi estää kypsyyden noston toisilla alueilla. Eri osa-alueiden kypsyyttä on siis hyvä kehittää tasaisesti. Lisäksi kannattaa huomioida muiden organisaation toimintojen kypsyys. Jos projekti- ja salkkutoiminto on kaaoksessa, ei kokonaisarkkitehtuurista ole juurikaan hyötyä. Kokonaisarkkitehtuurin käynnistyspakettiimme kuuluu myös liittyvien toimintojen kypsyyden arviointi.
Kuten sanottu, kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomalleja on olemassa useita. Esimerkiksi Suomessa on julkaistu kaksikin eri versiota kypsyystasomallista julkishallinnon organisaatioissa käytettäväksi. Malleja on kehitetty myös yliopistomaailmassa.
Aikaisemmissa malleissa on kuitenkin haasteensa. Niistä puuttuu yksi tai useampia osa-alueita (esimerkiksi välineet), jotka ovat käytännössä kriittisiä kokonaisarkkitehtuurissa onnistumiselle. Monet malleista ovat monimutkaisia, jolloin niitä ei osaa tai viitsi käyttää. Kypsyystasojen kuvaukset ovat epämääräisiä, jolloin oman organisaation kypsyyden arviointi on arpapeliä.
Coalan kypsyystasomalli perustuu käytännön kokemuksiimme kymmenistä asiakasorganisaatioista ja niiden kokonaisarkkitehtuuritoiminnon kehittämisestä. Toki kävimme läpi myös useita aikaisemmin julkaistuja kypsyysmalleja ja otimme niistä käyttöön parhaat palat.
Olemme Coalalla julkaisseet kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasoarvion nopeasti ja helposti täytettävän kyselyn muodossa. Voit täyttää sen täällä. Saat tuloksen suoraan pdf-muodossa. Voit vastata kyselyyn yksin (jos olet esimerkiksi kokonaisarkkitehtuuritoiminnon vetäjä) tai yhdessä muiden arkkitehtien kanssa. Kypsyystasomittaus kannattaa toistaa esimerkiksi kerran vuodessa.
Lopuksi kannattaa muistaa, että vaikka kypsyystasoarvio on kätevä mittari, se ei kerro ihan kaikkea kokonaisarkkitehtuurista. Esimerkiksi arkkitehtuurin hyödyntämistä ja hyötyjä on hyvä seurata erikseen, samoin arkkitehtuurikuvausten laatua.