Muiden alojen luennot voivat olla monella tavalla mielenkiintoisia ja mieltä avartavia. Niinpä kävinkin kuuntelemassa Love ry:n ”Ota vainoaminen hallintaan”-luennon, jonka piti Tommi Nyström. Olen harrastanut kamppailulajeja, joten on aina hauska käydä kuulemassa alan asiantuntijan vinkkejä. Itsepuolustuskursseillahan opetetaan fyysistä puolustautumista, mutta tällä luennolla kerrotaan varmaan jotain muuta. Ja tulihan sieltä pari vinkkiä arkkitehtuuriinkin!
Kun puhutaan vainoamisesta, tarkoitetaan pitempiaikaista tulehtunutta tilannetta. Sellaiset eivät purkaannu yhdellä ainoalla toimenpiteellä, vaan on tehtävä useampia toimenpiteitä. Lisäksi on pysyttävä määrätietoisesti otetussa linjassa. Jos suunniteltu toimenpide on, että ei vastata vainoajan puheluihin, niihin ei todellakaan kannata vastata, vaikka kuinka tekisi mieli sanoa suorat sanat.
Arkkitehtuurissa tietääkseni ei vainota ketään, joten tutkitaan lausetta eri kontekstissa. Perusongelma voi olla vaikkapa joku seuraavista: IT ei vastaa liiketoiminnan tavoitteisiin, kustannustaso on liian korkea tai projektit eivät onnistu. Yleensähän tilanteeseen on ajauduttu vuosien kuluessa. Organisaatiota on muutettu useammin kuin vanhasta muutoksesta on ehditty toipua, keskeneräisiä IT-järjestelmiä on otettu käyttöön testaamatta, prosessit on kuvattu vasta jälkeenpäin, jos ollenkaan. Ei ole olemassa yhtä viisasten kiveä, jonka jälkeen kaikki sujuisi taas kuin rasvattuna.
Arkkitehtuuri auttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon, mutta ilman toimivaa projektikulttuuria sillä ei ole onnistumisen edellytyksiä. Ylläpito on oleellisin osa IT-järjestelmien elinkaaressa. Ilman toimivaa IT-palvelunhallintaa ei edes tiedetä ketkä järjestelmien kimpussa häärivät ja millä aikein.
Tai ainahan tulevaisuuden voi ennustaa, se vain ei välttämättä toteudu. Vainoajien kohdalla voidaan miettiä, mikä provosoi vainoajaa ja jos mahdollista pyrkiä poistamaan sellaisia asioita. Lisäksi voidaan tehdä erilaisia turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Koskaan ei voi kuitenkaan sanoa mikä keino auttaa varmasti. Kokemuksen perusteella asiantuntijat tietävät, mitkä keinot yleensä purevat, mutta pomminvarmaa se ei voi koskaan olla.
Vastaavaa on kokonaisarkkitehtuurin ja kaiken muun toiminnan kehittämisen kanssa. Voidaan tutkia, että yritykset, jotka toimivat tietyllä tavalla, onnistuvat paremmin kuin muut. Asiat ovat monitahoisia ja syyt syvällä. Vaikka arkkitehtuurityö olisi hyvääkin, voi olla että päätöksentekokulttuuri ei mahdollista sen hyödyntämistä. Toimialalla voi myös olla sellaisia ongelmia, että mikään ei auta. Ei ainakaan mikään tavanomainen lähestymistapa.
Arkkitehtuurin hyötyjä voi ja kannattaa silti laskea. Jälkiviisaus on helppoa ja on se ihan hyödyllistäkin. Jos on käynnistänyt toimenpiteitä ja käyttänyt niihin aikaa ja rahaa, on hyvä arvioida niiden tuloksellisuutta jälkeenpäin.