Monikin asia on kesälomien ajan tauolla ja hyvä niin. Mutta venyykö kesätauko joissain asioissa likelle joulua? Kokonaisarkkitehtuuritoiminto jää helposti eri syistä odotustilaan. Muutamaksi kuukaudeksi tai jopa vuodeksi. Syitä voi olla monia, esim. pääarkkitehti vaihtaa työpaikkaa, arkkitehtuurivälinettä ollaan vaihtamassa, budjetteja leikataan. Tai tarvitaan syystä tai toisesta tuumaustauko.
Mitä tämä kertoo kokonaisarkkitehtuurista? Onko se ollut ylimääräistä puuhastelua, jota voidaan tehdä poutasään aikana? Tekemistä, jolla on tietty viihdearvo, mutta ei mitään tärkeää? Tämä kertoo karua kieltään siitä, että kokonaisarkkitehtuurin hyödyt ovat olleet hyvin pienet. Siinä tilanteessa kannattaisi lopettaa koko touhu muutenkin.
Mikä aiheuttaa tilanteen, jossa hyötyjä ei juurikaan ole? Organisaation tempoilu toki edesauttaa. Jos resurssit ja budjetti katoilevat tämän tästä, alkaa pääarkkitehti helposti katsella uutta työpaikkaa. Kokonaisarkkitehtuuri nimittäin on pitkäjänteistä työtä. Jotkut hyödyt realisoituvat nopeammin, mutta varsinaiseen vauhtiin pääsemiseen menee pari kolme vuotta. Jos matto vedetään alta tarpeeksi usein, ei tähän tuottavaan vaiheeseen päästä koskaan.
Toisaalta kokonaisarkkitehtuurin pitäisi olla koko ajan ”yksi askel edellä” muuta tekemistä, eli suunnata katse tulevaisuuteen. Kun uusi idea tulee esiin ensimmäistä kertaa, olisi kokonaisarkkitehtuurin oltava valmiina tukemaan sen toteutusta saman tien. Ainoa tapa, millä kokonaisarkkitehtuuri voi tukea mitään, ovat riittävät kokonaisarkkitehtuurisisällöt nyky- ja tavoitetilan osalta. Jos sisältöjen annetaan tämän tästä rapautua vaikkapa vuoden päivät välinevaihtoa tehtäessä, on edessä melko puuduttava työ kursia tilannetta kokoon.
Kokonaisarkkitehtuurinkaan ei kuulu olla ”turvassa” budjettileikkauksilta sen enempää kuin minkään muunkaan toiminnon. En edes itse näe kokonaisarkkitehtuuria muita etuoikeutetumpana. Kokonaisarkkitehtuuri on kuitenkin syytä pitää hengissä, tyhjästä aloittaminen on nimittäin liian hidasta ja työlästä. Mikä on se minimimäärä tekemistä, että voimme todeta kokonaisarkkitehtuurin osoittavan elonmerkkejä yli vaikeiden aikojen? Tätä pitää miettiä. Vaihtelee varmaan organisaatioittain.
Kokonaisarkkitehtuurin hyödyllisyyteen ja kustannustehokkuuteen on meillä Coalassa useitakin vinkkejä, kuten sopivan kokoinen resursointi ja organisaation tavoitteiden mukaiset painopisteet. Kokonaisarkkitehtuuria voi nimittäin myös tehdä ”liikaa”, eli liian työvoimavaltaisesti ja yksityiskohtaisesti. Kun tietty raja ylittyy, alkaa sisällön suuri määrä vaikeuttaa kokonaisarkkitehtuurin jalkautusta.
Yhtä asiaa emme kuitenkaan voi tehdä puolestasi. Sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja sponsorin nimittäminen kokonaisarkkitehtuuritoiminnollesi jää oman organisaatiosi vastuulle!