”Joko te olette alkaneet tehdä kokonaisarkkitehtuuria?” ”No totta kai! Mehän olemme tehneet sitä jo monta vuotta.” ”Ai jaa… Millaisia tuloksia siitä on saatu?” ”No, tuota… Kuvauksia on ainakin aika liuta.”
Tällaiseen keskusteluun olen törmännyt useammin kuin kerran. Ensin kehutaan ylpeänä, että meillä on ollut jo pitkään kokonaisarkkitehtuuria, mutta kun joku kysyy tarkemmin asiasta, alkaakin välttely ja jonkin asteinen puolustelu. Onko siis vain puuhasteltu? Ei varmastikaan, vaan tosissaan on lähdetty liikkeelle. Mutta missä sitten on eksytty harhapoluille?
Kun kokonaisarkkitehtuuria lähdetään luomaan, pitää ensin selvittää itselle, miksi tätä teemme. Ja vastaukseksi ei kelpaa ”koska tietohallintolaki määrää”. Mitä oikeasti tavoittelemme? Tässä kannattaa olla realisti. Kokonaisarkkitehtuurin luvataan tuovan monenlaisia hyötyjä, mutta ne eivät tule itsestään eikä ilmaiseksi. Mihin oikeasti pystymme ja millä resursseilla? Mikä on se ylätason toimintalähtöinen tavoitetila, joka on saavutettavissa?
Kokonaisarkkitehtuurin luominen yleensä projektoidaan. Tyypillinen kompastuskivi onkin se klassinen: mitään rajauksia ei tehdä :-( Eikä mikään projekti voi menestyä, jos siihen ei saada johdon tukea. Osaatko siis kommunikoida johdolle oikealla tavalla, mistä tässä kokonaisarkkitehtuuri-jutussa on kyse?
Kun kokonaisarkkitehtuuria tehdään, jääkö se muutaman arkkitehdin ja asiantuntijan asiaksi? Vai kytketäänkö siihen vaiheittain koko organisaatio mukaan?
Itse olen useasti sanonut, että jos saataisiin jokainen työntekijä ja pomo ottamaan laput pois silmiltään - "minä nyt vaan teen tätä omaa hommaani" - niin astuttaisiin iso askel kokonaisuuden havaitsemisen tiellä. Kysehän on kokonaisvaltaisesta toiminnan kehittämisestä! Se koskee siis jokaista.
Jos päätöksiä tehdään, ilman että kokonaisarkkitehtuurin näkökulmaa otetaan huomioon, niin silloin on liian myöhäistä valittaa. Silloin myöskin heitetään kokonaisarkkitehtuuriin käytetyt rahat hukkaan!
Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisen väline. Liiketoimintajohdolla ei aina välttämättä ole itsellä aikaa perehtyä kokonaisarkkitehtuurin linjauksiin ja kuvauksiin. Fiksuinta onkin silloin ottaa kokonaisarkkitehti mukaan asian valmisteluun ja esittelyyn.
Samoin projektien käynnistysvaiheessa kokonaisarkkitehdin tulisi olla projektipäällikön oikeana kätenä kiinnittämässä huomiota tarpeellisiin seikkoihin.
Mistä sitten tiedetään, onko kokonaisarkkitehtuurilla vaikutusta? Ihan samalla tavalla kuin muutenkin: mittaamalla. Kokonaisarkkitehtuurin vaikutusten havaitsemiseksi pitää kehittää mittarit. Mutta mieluummin pari hyvää kuin liuta huonoja tai epämääräisiä.
Toinen tyypillinen tilanne on tällä hetkellä varsinkin julkisen hallinnon puolella se, että kokonaisarkkitehtuuria pitäisi tehdä, mutta mistä oikein aloittaa? Kokonaisarkkitehtuurisuositusta kun lukee, niin sieltä löytyy paljon kuvattavia asioita. Ovatko kaikki tarpeellisia? Mistä ihmeestä sitä repisi aikaa ja resursseja niiden tekemiseen? Mistä kannattaa aloittaa?
Hanki ensin ymmärrys kokonaisarkkitehtuurista ja sen käynnistämisestä. Sitä saat esim. Coalan kursseilta. Sen jälkeen osaat paremmin arvioida, mitä pystytte tekemään itse ja missä kenties tarvitsette konsultin apua.