Kokonaisarkkitehtuurin tekemiseen on helposti ostettavissa tietyt perusrakennuspalikat. Mallinnusvälineen saa hankittua melko helposti, ja tarjontaa on olemassa yksinkertaisista mallinnusvälineistä aina järeämpiin ratkaisuihin. Jos lukee läpi muutaman arviointiraportin (Gartner, Forrester jne.) pääsee aika helposti kärryille mitä milläkin voi tehdä. Itse asiassa kaikki raporteissa mainitut välineet ovat kelpo valintoja – jollekin organisaatiolle. Yksinkertainen vaihtoehto koulutustarpeeseen on käydä TOGAF® ja ArchiMate® -kurssit. Mallinnusvälineen toimittaja myös tarjoaa pakettinsa mukana mielellään muutaman päivän käyttöönottokoulutuksen. Saako näillä riittävän tukevan lähtökohdan omalle toiminnolle? Jos koko porukka on tee-se-itse henkisiä ja harjoitteluun on aikaa runsaasti, niin mikä ettei!
Toisaalta jos arkkitehtuuritiimin jäsenten kalenterit ovat tupaten täynnä, pitäisi katselmoida sitä, lausua tätä, valmistella teknologialinjaukset, osallistua markkinavuoropuheluun jne. on tilanne hankala. Valitun välineen tutoriaali on läpikäyty ja muilla kursseilla opeteltu terminologia humisee päässä kuin tuuli tunturissa. Jos olisi muutama päivä (tai oikeastaan muutama viikko) aikaa, niin voisi jäsentää ajatuksiaan niin että asiat loksahtavat kohdilleen. Oppimista tapahtuu onneksi myös arkkitehtuurityötä tehdessä. Arkkitehtuurivälineen sisältöjä siivotessa valkenee kantapään kautta, millä tavalla sisältöä ei olisi ainakaan kannattanut organisoida.
Minkään organisaation kokonaisarkkitehtuuri ei ole täysin uniikki, mutta osittain on. Toisissa organisaatioissa painottuu tietoarkkitehtuuri, toisissa ICT ja kaikki tarvitsevat toiminnan kuvauksia. Arkkitehtuuritiimin koon mukaan hieman erilaisella twistillä. Arkkitehtuurityöhön kannattaisi valita vain se osajoukko, jota oikeasti tarvitaan. Tämä koskee sekä mallinnustapaa (ArchiMate®) että työtapoja, rooleja ja hallintamallia (TOGAF®). Välineestäkin on löydettävä kätevin tapa tehdä arkkitehtuurityötä, vieläpä sellainen mikä ei sivuvaikutuksenaan aiheuta isoa kasaa siivottavaa sotkua.
Kaikki tarpeellinen on siis jo olemassa ja keksitty, mutta miten saisimme juuri meille tarpeelliset asiat käyttöön ja mielellään aika nopeasti? Olo on samanlainen kuin harrastelijarakentajalla rautakaupassa. Miten tämä ruuvihyllykin voi olla viisi metriä pitkä?
Kokonaisarkkitehtuuri kannattaa rakentaa helposti saatavilla olevista perustarvikkeista. Me autamme valitsemaan, mitä niistä tarvitset! Kerromme millainen tiimin roolitus toimii, mitä koulutuksia kannattaa käydä ja rakennamme valmiille pohjalle teidän organisaatiollenne sopivan mallinnustavan. Koulutustarjontamme on tiivistä ja konkreettista. Alussa nimittäin kannattaa opetella vain sellainen määrä asioita, jotka pystyy muistamaan ja joita ehtii soveltamaan. Loput on tehokkainta opetella työn ohessa silloin kun asia on ajankohtainen. Tarjoamme koulutuksen lisäksi joustavasti mallinnustukea, jota voit tilata tarvittaessa.
Kokonaisarkkitehtuuri on oikeasti toimiva vasta, kun siellä on perussisällöt. Eli nykytilan kuvaukset, jotka toimivat pohjana uusille projekteille ja joiden perusteella seuraava strategiakierros voi alkaa suunnitella tavoitetilaa. Tämän saavuttaminen on jo pidempi tie. Mitä nopeammin pääset yllä kuvaillusta perustusten rakennuksesta eteenpäin, sitä nopeammin sinulla on myös arkkitehtuurisisältö kasassa.