Millainen ihminen sopii kokonaisarkkitehdiksi?

Minulta kysytään tätä silloin tällöin. Asiakas on pystyttämässä arkkitehtuuritiimiä ja yksi rooli on kokonaisarkkitehti. Rooli pitäisi miehittää joko sisältä tai ulkoa. Asia on meille relevantti myös omia rekrytointejamme ajatellen. Valmiita kokonaisarkkitehteja ei aina ole tarjolla, mutta se ei haittaa, sillä kokonaisarkkitehdin työ on nimittäin opeteltavissa, harvapa meistä on arkkitehdiksi syntynyt.

Arkkitehtuuritiimissä voi olla useita kokonaisarkkitehteja ja yksi näistä on pääarkkitehti, joka on jonkinlainen tiiminvetäjä tai ainakin ”kirvesmiesporukan kymppi”. Useimmiten kokonaisarkkitehteja on vain yksi, ja hän toimii samalla myös pääarkkitehtina. Mutta asiaan, seuraavaksi luvassa on ominaisuuksia, joista arkkitehti hyötyy. Sisältää myös faktaa kokonaisarkkitehdin työnkuvasta. Älä masennu tästä listasta, näytin tätä muutamalle pääarkkitehdille ja kaikki sanoivat, että eivät he ole pystyneet tähän kaikkeen. En minäkään ole. Koskaan.

Kirkas looginen ajattelu eli arkkitehdilla eivät saa mennä puurot ja vellit sekaisin. Tätä on mm. kyky luokitella asioita; porkkana ei ole hedelmä, vaikka vihannekset ja hedelmät saatetaan joissain ruokavaliosuosituksissa rinnastaa toisiinsa. ”Terveyskeskus” on paikka, sen sijaan ”perusterveydenhuollon tarjoaminen” on tekemistä. Prosessien kuvausohje ei ole kuvannut ensimmäistäkään prosessia, mutta kertoo, miten ne kuvattaisiin, kun kuvaustyötä tehdään. Ja niin edelleen. Jos arkkitehdilla ei ole silmää tämän tason eheydelle, arkkitehtuurikuvauksista muodostuu jossain vaiheessa sekava mössö.

Erottaa relevantit asiat epärelevanteista eli näkee metsän puilta. Kokonaisarkkitehtuurissa hallitaan kuvausten määrää tekemällä ne karkealla tasolla, eli asioista rakennetaan hierarkioita (prosessialue koostuu prosesseista, jotka koostuvat toimintamalleista, jotka koostuvat työnkuluista). Hierarkia-ajattelu ei aina riitä, vaan kuvauksia on myös syytä priorisoida siten, että kuvaa keskeisimmät asiat tarkemmin kuin muut. Ei ole yksikäsitteistä sääntöä, mikä on oleellisempaa ja mikä ei. Siihen auttaa kokemus.

Ei saa rakastaa liikaa yksityiskohtia tai teoreettisia viitekehyksiä. Tämä on tyypillinen arkkitehtien ammattitauti, sillä esimerkiksi ICT-taustaisten kokonaisarkkitehtien aikaisempi ura on voinut nojata juuri näihin ominaisuuksiin. Kuten jo edellä mainitsin, on kokonaisarkkitehtuuri karkealla tasolla oleva kuvaus eikä sen tekemiseen ole käytettävissä määrättömästi aikaa. Jos arkkitehti haluaa käydä läpi kaikki yksityiskohdat ennen kuin pystyy tekemään niistä karkean yleiskuvan, on arkkitehdilla iso loppuunpalamisen riski. Aikaa tehdä asiat yksityiskohtien kautta ei ole. Vastaava ongelma koskee teoreettisia viitekehyksiä (TOGAF®, ArchiMate®). Ne on tunnettava, niitä saa soveltaa, mutta niiden ehdottoman oikeaoppinen noudattaminen ei saa muuttua itsetarkoitukseksi. Teorioiden liika painottaminen karkottaa osan arkkitehtuuritiimistä sekä liiketoiminnan. Teorioille kintaalla viittaaminen taas aiheuttaa kokonaisarkkitehtuuriin laatuongelmia. Suo siellä vetelä täällä.

Kyky tuottaa selkeää dokumentaatiota ja viestiä asioista. Kokonaisarkkitehti on asiantuntijarooli ja rooliin kuuluu paljon suorittavaa työtä, käytännössä eri asioiden dokumentointia. Dokumentoinnissa tärkeintä ei ole yksityiskohtien määrä vaan se, että lukija saa oikean mielikuvan asioista. Lukija, joka ei ole kokonaisarkkitehtuurin asiantuntija. Paraskaan kokonaisarkkitehtuurikuvaus ei jalkaudu itsestään, vaan kokonaisarkkitehdin on kierreltävä esittelemässä sitä eri tilanteissa.

Ei ole yksi askel urapolulla eteenpäin, vaan ura itsessään. Jos haluaa nopean urakiidon keskijohtoon ja vielä siitäkin ylöspäin, arkkitehtuuri ei välttämättä ole kätevin tapa. Kokonaisarkkitehdilla on hyvä olla ymmärrystä omasta organisaatiosta ja toimialasta. Tätä kokemusta kokonaisarkkitehdille kertyy koko ajan. Puhumme siis sitkeydestä tehdä pitkäjänteistä työtä. Toki kokonaisarkkitehti voidaan jossain vaiheessa nimittää organisaation johtoon, mutta ei niin usein, että sitä varsinaisesti kannattaisi odottaa.

Kyky elää epävarmuuden kanssa. Kokonaisarkkitehtuurissa tehdään 20% työmäärällä lopputuotos, joka on 80% oikein. Puhumme siis aina likiarvosta. Joskus ne puuttuvat asiat ovatkin merkityksellisempiä kuin arkkitehti osasi aavistaa. Kokonaisarkkitehti on siis väistämättä silloin tällöin väärässä. Tämä ei saa vaikuttaa arkkitehdin työmotivaatioon tai suorituskykyyn. Arkkitehti voi myös kokea riittämättömyyden tunnetta, sillä yhden jos toisenkin asian olisi voinut analysoida huolellisemmin. Arkkitehti voi kokea riittämättömyyden tunnetta myös tätä listaa lukiessaan, kukaan ei ole hyvä kaikessa.

Uskaltaa olla jotain mieltä. On mahdollista tehdä arkkitehtuurikuvaus siten, että se on teoreettisesti oikein, mutta ei oikeastaan ota kantaa mihinkään. Arkkitehti voi ajatella, että tulkinta kuuluu ”jollekin muulle” ja hän vain kerää faktat asiantuntijatyönä. Tämä on väärä oletus. Kukaan muu ei osaa tulkita arkkitehtuurikuvia riittävästi. Jos arkkitehti ei itse kerro johtopäätöksiä, sitä ei tule tekemään kukaan muukaan. Arkkitehtuuri jää siis hyödyntämättä.

On itsekäyntinen. Tulee olemaan aikoja, jolloin arkkitehti ei saa juurikaan palautetta omasta työstään. Tai selkeitä tehtäviä esimieheltään. Organisaation ainoana arkkitehtina kokonaisarkkitehti on erityisen yksin. Vaikka muita olisikin on kokonaisarkkitehti helposti ”väärinymmärretty nero”. Paras arkkitehtuurikuvaus on lisäksi sellainen, että muilta saa kuunnella kuittailua, kuinka siinä on lähinnä itsestäänselvyyksiä. Oivaltava ja laadukas arkkitehtuurituotos tuo sellaisen selkeyden kaaoksen keskelle, että se alkaa tuntua ilmeiseltä.

Omaa riittävän yleissivistyksen, myös ICT-ratkaisuista. Kokonaisarkkitehdin ei tarvitse olla tekninen asiantuntija, mutta työtä helpottaa, jos kaikki asiat eivät tule aivan uusina. Julkissektorilla työskennellessä esimerkiksi ymmärrys valtionhallinnon toiminnasta on eduksi. Pohjakoulutus voi vaihdella, usein kokonaisarkkitehdilla on maisterin paperit tai vastaavat.

Jos organisaatiossasi ei ole käynnissä olevaa kokonaisarkkitehtuuritoimintoa, yllä mainittu ei tietenkään riitä. Arkkitehtuuritoiminnon pystyttäminen on kivinen tie ja vaatii kokemusta kokonaisarkkitehtuurista. Toisaalta se vaatii sitkeyttä ja edellä mainittuja ominaisuuksia. Ei ole yhtään huono ajatus lähteä kouluttamaan kokonaisarkkitehtia omasta organisaatiosta. Opettelun ajaksi voit ostaa ulkoa kokeneemman kokonaisarkkitehdin oman arkkitehtisi tueksi. Lisäksi Coalan ”Minustako kokonaisarkkitehti”-valmennusohjelma on koeteltu ja toimiva tapa hankkia riittävä ammattiosaaminen.

Yhteydenotto