Tiedon merkitystä korostetaan usein, etenkin näin digitalisaation aikana. Tieto on voimavara. Tieto on kilpailuetu. Tieto on organisaation tärkeintä omaisuutta. Tiedon elinkaari on pitkä. Toisaalta tietoarkkitehtuuri on arkkitehtuurin osa-alueista vaikein. Näistä asioista on helppo olla samaa mieltä, mutta mitä tehdä?
Entisaikaan tietoa oli helpompi lähestyä. Rakennettiin yksi keskitetty tietokanta ja sitä käyttivät kaikki. Ylläpidettiin tietokannan suunnittelussa tehtyä dokumentaatiota, jota saatettiin kutsua jopa yritystietomalliksi. Tosin jo silloin sanalla ”yritystietomalli” oli myös paha kaiku, se nimittäin viittasi iäisyysprojekteihin, joita oli tehty väellä ja voimalla saamatta juurikaan hyötyjä. Lähestymistapa oli kuitenkin se, että on yksi yhteinen tietomalli.
Mikä on tietoarkkitehtuurin tilanne nykyisin? Kehittämiseen kuuluvissa praktiikoissa on kussakin erilainen lähestymistapa tietoon. Kokonaisarkkitehtuurissa puhutaan käsitemallista, julkisessa hallinnossa myös päätietoryhmistä ja loogisista tietovarannoista. Tietokantojen suunnittelussa on edelleen käytössä looginen tietomalli ja siitä generoitu fyysinen tietomalli. Tehdäänpä joissain organisaatioissa myöskin sanastotyötä, jota alan harrastajat kutsuvat terminologiseksi käsiteanalyysiksi. Hei, siellähän oli siis myös sana ”käsite”. Sama, jota kokonaisarkkitehtuurissa käytetään! Voimmeko siis korvata kokonaisarkkitehtuurin käsitemallin terminologien tuotoksilla? Valmisohjelmistojen mukana tulee myös tietokannan rakenne, kullakin valmisohjelmistolla parhaaksi katsomansa. Voimmeko pakottaa valmisohjelmistoja samaan muottiin organisaatiomme muiden tietomallien kanssa? Useimmiten emme. Entäpä integroinnit ja palvelurajapinnoissa kulkevat tiedot? Voisin jatkaa tätä listaa melkein loputtomiin, mutta tarkoitus taisi jo tulla selväksi. Entinen aika ei palaa. Joudumme siis elämään useiden erilaisten tietomallien ja muiden tietoarkkitehtuuriin liittyvien tuotosten kanssa.
Mikä olisi nykypäivään soveltuva ratkaisu? Erilaisuudesta emme pääse eroon, sen kanssa on opittava elämään. Ensimmäinen askel on ymmärtää, mitä tietoarkkitehtuurin eri tuotoksia tehdään ja mihin käyttötarkoituksiin. Seuraava askel on hahmottaa, miten ne liittyvät toisiinsa. Organisaatiossa ei saa olla montaa käsitystä siellä käsiteltävistä tiedoista, eli eri mallit eivät saa olla ristiriitaisia toistensa kanssa.
Näihin kysymyksiin olemme törmänneet useissa toimeksiannoissamme. Niinpä päätimme asian selkiyttämiseksi koota aiheesta tietoarkkitehtuuri -kurssin, sitä kun ei ollut kenelläkään muulla tarjolla.