Aloitimme Coalassa Arkkitehtuurikahvit-podcastin tekemisen kesäkuussa 2021. Jaksoja on kertynyt tähän mennessä jo 22 kpl. Podcastimme sisältö on rentoa jutustelua ja jaksot ovat melko lyhyitä. Sinulle voi toki sopia jokin toinen tapa tehdä podcastia. Siinä voi mennä myös vikaan. Jos ylisuunnittelet podcastin etukäteen, voi jaksojen kursimiseen kokoon mennä ikä ja terveys tai sisältö kuulostaa paperista luetulta.
Tässä kirjoituksessa kerron, miten pääset podcastauksessa liikkeelle, kuten me sen teemme – eli rutiinilla, minimivaivalla ja pikkurahalla. Mukana myös podcastimme statistiikkaa!
Podcast voi olla osa yrityksen sisältömarkkinointia siinä kuin vaikkapa blogit, artikkelit ja webinaaritkin. Se toimii myös yksittäisen asiantuntijan tai yrittäjän henkilöbrändin nostattajana.
Kuulijoita ei tyypillisellä bisnespodcastilla ole aivan mahdottomasti. Toisaalta kuulijat ovat uskollista porukkaa, josta saattaa välillä poikia tilauksiakin. Sisältömarkkinoinnissahan on vaikea sanoa, mikä sisältö asiakkaan sai varsinaisesti tekemään tilauksen, joten tarvitaan paljon erilaisia sisältöjä eri kanavissa.
Heti alussa kannattaa tehdä itselleen selväksi se, kuinka paljon podcastaukseen haluaa käyttää aikaa ja rahaa. Se vaikuttaa valintoihisi siitä, minkälaista podcastia kannattaa ruveta käynnistelemään. Tässä kuvatulla ns. ”Coalan tavalla” tehtynä podcastaus ei ole kovin kuormittavaa.
Podcasteja on sisällöltään erilaisia – laajempaa yleisöä kalastelevia ja kapeammalle joukolle suunnattuja. Jos podcastilla haluaa tuoda esille yrityksensä tai omaa osaamistaan, kannattaa sisällön olla kohdennetumpaa. Bisnespodcasteilla ei haeta suurta kansansuosiota, vaan pointtina on tuottaa omia asiakkaita puhuttelevaa sisältöä. Jos podcastissa vaikkapa aivokirurgi kertoo alaan liittyvistä asioista toisille aivokirurgeille (suomeksi), on potentiaalisia kuulijoita ennemmin kymmeniä kuin tuhansia.
Tutustu ensin tarjontaan. Eli katso netistä ja podcast-ohjelmista, millaisia podcasteja tietyillä hakusanoilla löytyy. Ei kannata tehdä taas yhtä uutta yleispodcastia jollekin puhkikilpaillulle alueelle, vaan valita vähän erikoistuneempi aihe, jolla ei tarvitse kilpailla kuuntelijoista.
Podcastin tyyliäkin kannattaa miettiä. Onko sisältö jonkun vakioäänen yksinpuhelua, kahden henkilön keskustelua, haastattelutyyppistä (jolloin mukana on aina vieras), vai mitä? Valintasi vaikuttaa siihen, kuinka paljon kutakin jaksoa pitää valmistella.
Mieti myös, kuinka pitkiä jaksoja haluat tehdä. Tunti on podcastin peruspituus, mutta lyhyemmät voivat olla monelle helpommin pureskeltavia. Samaten päätä, kuinka usein uusia jaksoja ilmestyy. Ilmestymistahdin kannattaa olla säännöllinen, koska fanisi saattavat jopa odottaa uuden jakson ilmestymistä. Linjaa, onko mediana pelkästään ääni, vai onko mukana myös video. Kaikki nämä vaikuttavat podcastisi työmäärään ja kustannuksiin.
Coalassa podcastin perustaminen nousi ideana esiin jo vuonna 2016. Erityyppisiä jaksoja syntyi ja jopa julkaistiin muutamia, mutta sitten ei tapahtunutkaan mitään viiteen vuoteen. Vuoden 2021 keväällä Anna Aaltonen ehdotti minulle, josko ryhdyttäisiin tuumasta toimeen Coalan podcastin kanssa. Suunnitelma syntyi melkein puolessa tunnissa.
Otimme podcastin aiheeksi tietysti arkkitehtuurin (niin kuin me sen ymmärrämme) – eli käsittelemme kokonais- ja ratkaisuarkkitehtuuriin liittyviä juttuja. Suomenkielisiä podcasteja aiheesta ei löytynyt ja englanninkielisiäkin on vain muutamia. Aiheesta kiinnostuneita (esimerkiksi erilaisia arkkitehteja, projektipäälliköitä ja muita arkkitehtuurikonsultoinnin ostajia) kotimaasta tuskin löytyy kovin paljon yli tuhatta – mikä on tietysti meille täysin ok.
Mielessämme oli alusta alkaen, että podcastissa olisi aiheesta rentoa jutustelua – yleensä Annan ja Eetun kesken, mutta joskus mukana voisi olla myös vieraita. Jaksojen pituudeksi linjattiin noin vartti ja julkaisutiheydeksi joka toinen viikko. Videopodcastia ei edes harkittu.
Podcastin nimeä joutui hieman miettimään. Ensimmäiseen nauhoitukseen lähtiessä työnimi oli Arkkitehtuurikaljat, jolla oli tarkoitus korostaa podcastin rentoa otetta (ja tarjota tekosyy asiaankuuluvien virvokkeiden nauttimiseen). Nauhoitteita kuunnellessaan eräs kollega kuitenkin kommentoi, että jutustelumme ei kuulostanut tarpeeksi kaljoittelulta. Vaihdoimme siis nimeksi Arkkitehtuurikahvit. Joku voi tietysti väittää, että eihän kukaan näistä aiheista oikeasti kahvitauolla puhu – no, hän ei sitten ilmeisesti ole ikinä käynyt kahvilla Annan kanssa. Yleisestikin monet arkkitehdit ovat innoissaan työasioistaan ja tykkäävät jutella niistä tauoillakin.
Ennen kuin istuu mikrofonin tai jopa kameran eteen puhumaan, kannattaa kasassa olla vähän kättä pidempää podcast-jakson sisällöstä. Se, kuinka paljon suunnittelua ja valmistelua vaaditaan, riippuu tietysti jakson tyylistä ja sisällöstä – ja puhujista.
Monologit pitää todennäköisesti suunnitella tarkemmin kuin jutustelut. Toisilla läppää vain irtoaa helpommin kuin toisilla, mutta rutinoituminenkin auttaa. Jos mukana on useampi henkilö, voi juttua syntyä paljon helpommin ja ilman suurempaa valmistelua – alkuun pääsee vain valitsemalla aiheen. Haastateltavat taas pitää etsiä, miettiä sopivia teemoja ja ehkä jopa lähettää kysymykset etukäteen (tosin me emme sitä tee).
Joka tapauksessa pointtina on, että puheen tulee kuulostaa luonnolliselta. Podcast ei missään nimessä saa olla lukemista suoraan paperista. Älä siis myöskään ylisuunnittele.
Ensimmäisissä jaksoissa varustauduimme kirjoittamalla ylös noin A-nelosen verran bulletteja per jakso. Listasta oli helppo poimia uusia pointteja, jos keskusteluun uhkasi tulla pidempi tauko. Toisaalta siitä tuli myös painetta käsitellä kaikki listalla olevat asiat (mikä yleensä oli liikaa). Nykyään olemme kyllä sen verran rutinoituneita podcastinpitäjiä, että bulletteja on vain yhdestä kolmeen per jakso. Nämäkin kirjaamme yleensä ylös juuri ennen studiolle lähtemistä.
Mistä podcastin aiheita sitten saa? Tämä ei asiantuntijalle ole varmaan suuri haaste, varsinkin jos on tullut tehtyä muunlaista sisältömarkkinointia. Me aloitimme perusasioista (mitä kokonaisarkkitehtuuri on). Etenimme siitä arkkitehtuurin eri puoliin (esim. asemointi, kuvaukset, organisointi, johtaminen, notaatiot, välineet) ja näihin liittyviin asiakkailla esiin tulleisiin haasteisiin. Aiheita riittää melkeinpä loputtomasti, varsinkin kun jaksot ovat lyhyitä. Eikä haittaa, vaikka samaa aihetta olisi jo käsitelty jossain artikkelissa tai webinaarissa – sisältömarkkinoinnin eri kanavat tukevat toisiaan.
Puhumme myös Coalan uusista palvelutuotteistuksista ja julkaisemistamme sisällöistä (esimerkiksi mallinnuskäsikirja ja kypsyysarvio) ja juttelemme uusien työntekijöiden kanssa. Muutaman kerran olemme käsitelleet myös hieman suurempaa yleisöä kiinnostavia aiheita (esim. digitalisaatio). Tulemme tekemään tätä jatkossakin. Päätä oman podcastisi kohdalla, haluatko käsitellä ajankohtaisia aiheita – joskus niistä voi saada pohjaa jonkin oman erityisosaamisalueen aiheen tarkasteluun. Myös yleisön toiveita kannattaa kuunnella.
Käytännössä meillä on firman SharePointissa Word-tiedosto, johon kirjaamme aiheita sitä mukaa kun niitä tulee mieleen. Siitä sitten vaan poimimme sopivat aiheet kutakin nauhoituskertaa varten. Kyseessä on vähän kuin backlog softan kehittämisessä.
Puheet pitäisi tietysti saada jotenkin purkkiin ja sopivan laadukkaaksi äänitiedostoksi. Tämä onnistuu monella tavalla. Voit tehdä kaikki hankinnat (laitteet, ohjelmistot ja ehkä tilatkin) ja työn itse. Voit vuokrata studion laitteineen ja tehdä työn itse. Tai sitten voit hankkia koko paketin palveluna.
Ensimmäisissä podcast-harjoituksissa vuonna 2016 teimme kaiken itse. Nauhoituksen laatu oli mitä sattuu ja äänenkäsittelyä joko ei tehty ollenkaan, tai se vaati amatööriltä yllättävän paljon työtä. Tästä viisastuneena ostamme nyt nauhoituksen ja äänenkäsittelyn palveluna toimistomme lähellä olevalta, erinomaiseksi ja kohtuuhintaiseksi havaitulta Pulu Studiolta.
Menemme paikalle sovittuna aikana, puhumme juttumme ja saamme muutamassa päivässä valmiiksi käsitellyt äänitiedostot (mp3-muoto riittää). Yhteen nauhoituskertaan varaamme kaksi tuntia, josta käytämme yleensä vain tunnin tai vähän päälle. Siinä ajassa ehtii nauhoittaa kolme 15–25 minuutin jaksoa. Paljon enempää ei kerralla jaksaisikaan. Tämä tahti tarkoittaa sitä, että käymme nauhoituksissa hieman harvemmin kuin kerran kuussa.
Jos nauhoituksen haluaa tehdä itse tai haastatella vieraita etänä, saa kokemukseni mukaan kunnollisella kuulokemikrofonillakin riittävää laatua. Läppäreiden ja kännyköiden mikrofonit kannattaa unohtaa.
Haluat todennäköisesti kunkin jakson alkupuolelle myös lyhyen esittelypuheen ja jinglen (eli lyhyen musiikkipätkän). Esittelyssä kannattaa lähinnä kertoa, mistä podcastissa on kyse ja ketkä vakiopuhujat ovat. Näitä vakio-osuuksia ei jaksossa kannata olla yhteensä edes puolta minuuttia. Emme myöskään suosittele erillisten mainosten lisäämistä podcastin sisältöön (kukaan ei oikeasti tykkää mainoskatkoista). Luukutus ei ole sisältömarkkinoinnin pointti, vaan sisällön pitäisi puhua puolestaan.
Me nauhoitimme alkupuheista ensimmäisellä nauhoituskerralla muutaman version. Näistä saatiin kokoon toimiva pätkä pienellä editoinnilla. Studionpitäjä lähetti meille pari esimerkkijingleä, joista valitsimme sopivan tyylin. Saimme oman jinglen varta vasten meille soitettuna.
Podcast-jaksojen julkaisuun tarvitaan alusta. Näitä on tarjolla useita ja erilaisia vertailujakin löytyy, joten ei niistä tässä sen enempää. Minimivaatimus on RSS-syöte, jolla podcastin saa julkaistua erilaisiin podcast-sovelluksiin (esimerkiksi Google Podcasts ja Apple Podcasts; Spotifyyn podcast pitää vielä erikseen rekisteröidä). Yleensä kunnollisesta alustasta joutuu maksamaan jokusen euron kuussa. Meidän podcastimme on Soundcloudissa, joka on hyvin toimiva mutta ei kaikkein halvin.
Julkaistessasi jaksoja tarvitset niille nimen, kuvauksen, genren (esim. Business tai Technology) ja hakusanat. Ylettömästi aikaa näiden miettimiseen ei kannata käyttää. Nimi lienee tärkein – voi olla että jaksojen kuvauksia ei kovin moni lueskele kuitenkaan. Tarvitset podcastille myös logon (me teetimme sellaisen tutun mainostoimiston graafikolla). Jaksojen automaattinen julkaisu määrittelemäsi aikataulun mukaan voi myös olla mahdollista.
Jakson julkaisuun liittyy tietysti myös sen rummuttaminen LinkedInissä, uutiskirjeessä ja muissa kanavissa. Vaikka vakiokuuntelijat saavat uudet jaksot automaattisesti podcast-sovellukseensa, ei podcastiaan kannata turhaan pitää vakan alla.
Paljonko podcastimme sitten on kerännyt yleisöä? Käyttämämme alustan tilastojen mukaan yksittäisellä jaksolla on toistokertoja 40–140, riippuen siitä kauanko jakso on ollut tarjolla ja vähän aiheestakin. Yhteensä kaikilla 22 jaksolla on tähän mennessä kuunteluita noin 1 400.
Coala pyrkii kaikessa sisältömarkkinoinnissa siihen, että sisältö on oikeasti hyödyllistä. Tämä artikkeli on yksi esimerkki tällaisesta sisällöstä.