Ratkaisuarkkitehtuuri on osa projektin suunnitteludokumentaatiota. Jotta siitä olisi hyötyä eikä se ainoastaan aiheuttaisi lisää työtä, kannattaa peilata sen vaikutusta muuhun projektin dokumentaatioon. Projektissahan kannattaa kuvata tarpeelliset asiat vain kerran. Tätä on vaikea hahmottaa etukäteen, jos kukaan ei ole vielä nähnyt hyvää ratkaisuarkkitehtuurin kuvausta. Sellainen on siis saatava aikaiseksi.
Ensin on valittava sopiva projekti kokeilun kohteeksi. Jos projekti on liian pieni ja ”harmiton”, ei kokeilulla saavuteta juuri mitään eli tuotetaan lyhyt ja kädenlämmin dokumentaatio. Lopputulos on ”ihan kiva”, mutta ei oikeastaan kerro mitään uutta. Pieni projekti ei välttämättä ole edes tarpeeksi kiinnostava, jotta työpajoihin saisi osallistujia. Jos taas projekti on massiivinen uudistus, voi se olla liian suuritöinen toimiakseen kokeilun kohteena. Tarvitsemme siis projektin, joka on jotain tältä väliltä.
Kuka ratkaisuarkkitehtuurin tekee? Ratkaisuarkkitehti tietenkin, mutta mistä sellaisen saa? Hyvä pitkän tähtäyksen tavoite on hankkia osaamista omaan organisaatioon, mutta entä ensimmäisellä kerralla? Ensimmäisen kokeilun tarkoitus on selvittää ”onko ratkaisuarkkitehtuuri sellainen juttu, jota meillä kannattaa yleensäkään tehdä”. Raadollinen tosiasia on se, että huonosta ratkaisuarkkitehtuurista on lähinnä haittaa ja vasta hyvä tuo hyötyjä. Sama asia koskee toki kaikkia suunnitelmia.
Ratkaisuarkkitehtuurin työmäärä riippuu osallistujien määrästä. Ratkaisuarkkitehti tuottaa varsinaisen dokumentaation, mutta asioiden käsittelemiseen tarvitaan työpajoja. Työpajojen ja osallistujien tarve riippuu projektista ja organisaatiosta. Joskus riittää pari avainhenkilöä, toisinaan tarvitaan laajempi osallistujajoukko. Arkkitehdin on lisäksi hyvä olla käytettävissä koko projektin ajan.
Työmäärään vaikuttaa muutama muukin asia. Onko olemassa olevia kuvauksia, joita voi hyödyntää? Onko arkkitehtuurityö rutiinia tekijälle? Työmäärää voi kuitenkin arvioida. Ratkaisuarkkitehtuurikuvauksen tekeminen on melko vakiintunut työsuoritus. Se sisältää lähtötiedon keruun, tarvittavat työpajat ja lopputuloksen hyväksymisen. Sen vaatima työmäärä ratkaisuarkkitehdilta on suunnilleen
Ratkaisuarkkitehtuurin tekeminen tapahtuu projektin läpiviennin rinnalla. Tyypillisiä arkkitehtuuritehtäviä projektin eri vaiheissa ovat:
Koko projektin ei tarvitse olla valmis, jotta näemme ratkaisuarkkitehtuurin hyödyllisyyden. Jo kilpailutusvaiheessa pitäisi näkyä selvä muutos. Saadaan parempia tarjouksia ja keskustelut toimittajien kanssa ovat laadukkaampia. Kaikkineen huomataan, että nyt puhutaan oikeista ja relevanteista asioista.
Epäilyttääkö tai onko takana huonoja kokemuksia aikaisemmista yrityksistä? Meille tämä on rutiinia. Jutellaan lisää. Tästä voit VARATA AJAN
Anna Aaltonen, Coala