Valmennusta tai koulutusta tarvitaan, kun tulee uusia asioita vastaan. Tai ainakin se on tehokkaampi tapa, kuin itsekseen pähkäily. Vaan mitä hyötyä on valmennusohjelmasta?
Hyvä määrittelijä on salapoliisi, tutkimusmatkailija, tulkki, diplomaatti ja loogisesti ajatteleva huipputason neuvottelija, jonka suulliset ja kirjalliset kyvyt ovat erinomaiset. Varsinainen supervoimia omaava yksilö siis!
Kahdeksan vuotta ja kahdeksan coalaa. Kasvuvauhtimme näyttää pysyvän vakiona, tosin tänä vuonna olisi tarvetta kiristää tahtia. Kokonaisarkkitehtuuria kysytään enemmän kuin koskaan.
Digitaalisella kaksosella (Digital Twin) tarkoitetaan virtuaalista mallia jostakin reaalimaailman kohteesta, kuten teollisuuden tuotantoprosessista. Mallin avulla kohteen toimintaa voidaan simuloida ja analysoida. Mutta voisiko organisaatiolla olla digitaalinen kaksonen?
Hyvin toimiva käyttäjä- ja pääsynhallinta (Identity and Access Management, IAM) on välttämätön edellytys digitalisaatiolle, sujuville prosesseille ja tietosuojalle.
Pitääkö kokonaisarkkitehtuuria johtaa? Eikö se tapahdu itsestään? Ai, eikö? No, kenen tehtävä se oikein on? Mitä sitten pitäisi tehdä?
Kokonaisarkkitehtuuri voi olla Lean-periaatteita noudattavaa eli asiakaslähtöistä, virtaustehokasta, hukkaa välttävää, jatkuvaa parantamista jne. Mielestäni kokonaisarkkitehtuuri on jo määritelmällisesti ketterää, mutta ehkä se ei olekaan itsestään selvää.
Yksi merkittävimpiä kokonaisarkkitehtuurin käyttökohteita on päätöksenteon tukeminen. Tämä käyttötarve nostaa arkkitehtuurityön laatuvaatimuksia, onhan tuotoksen oltava todellisuutta kuvaava, ymmärrettävä, riittävän kattava, muttei kryptinen ja niin edelleen.
