Kahdeksan vuotta ja kahdeksan coalaa. Kasvuvauhtimme näyttää pysyvän vakiona, tosin tänä vuonna olisi tarvetta kiristää tahtia. Kokonaisarkkitehtuuria kysytään enemmän kuin koskaan.
Digitaalisella kaksosella (Digital Twin) tarkoitetaan virtuaalista mallia jostakin reaalimaailman kohteesta, kuten teollisuuden tuotantoprosessista. Mallin avulla kohteen toimintaa voidaan simuloida ja analysoida. Mutta voisiko organisaatiolla olla digitaalinen kaksonen?
Hyvin toimiva käyttäjä- ja pääsynhallinta (Identity and Access Management, IAM) on välttämätön edellytys digitalisaatiolle, sujuville prosesseille ja tietosuojalle.
Pitääkö kokonaisarkkitehtuuria johtaa? Eikö se tapahdu itsestään? Ai, eikö? No, kenen tehtävä se oikein on? Mitä sitten pitäisi tehdä?
Kokonaisarkkitehtuuri voi olla Lean-periaatteita noudattavaa eli asiakaslähtöistä, virtaustehokasta, hukkaa välttävää, jatkuvaa parantamista jne. Mielestäni kokonaisarkkitehtuuri on jo määritelmällisesti ketterää, mutta ehkä se ei olekaan itsestään selvää.
Yksi merkittävimpiä kokonaisarkkitehtuurin käyttökohteita on päätöksenteon tukeminen. Tämä käyttötarve nostaa arkkitehtuurityön laatuvaatimuksia, onhan tuotoksen oltava todellisuutta kuvaava, ymmärrettävä, riittävän kattava, muttei kryptinen ja niin edelleen.
Kokonaisarkkitehtuuria tulee käyttää, jotta siitä olisi jotain hyötyä. Käytännössä voi kuitenkin käydä niin, että päädytään vain tuottamaan kasoittain arkkitehtuurikuvauksia ja toivotaan, että kyllä ne hyödyt sieltä syntyvät.
Johtava konsulttimme Anna Aaltonen kävi puhumassa arkkitehtuurin laadusta SFS:n järjestämässä seminaarissa
