Pitääkö kokonaisarkkitehtuuria johtaa? Eikö se tapahdu itsestään? Ai, eikö? No, kenen tehtävä se oikein on? Mitä sitten pitäisi tehdä?
Kokonaisarkkitehtuuri voi olla Lean-periaatteita noudattavaa eli asiakaslähtöistä, virtaustehokasta, hukkaa välttävää, jatkuvaa parantamista jne. Mielestäni kokonaisarkkitehtuuri on jo määritelmällisesti ketterää, mutta ehkä se ei olekaan itsestään selvää.
Kieli on ajattelun väline. Sen takia onkin vähän kurjaa, jos ei malteta miettiä fiksuja suomennoksia. Toisaalta, kyllähän termejä käännetään, mutta jäävätkö ne elämään...
Kokonaisarkkitehtuuria tulee käyttää, jotta siitä olisi jotain hyötyä. Käytännössä voi kuitenkin käydä niin, että päädytään vain tuottamaan kasoittain arkkitehtuurikuvauksia ja toivotaan, että kyllä ne hyödyt sieltä syntyvät.
Kokonaisarkkitehtuurituotteet ovat se kokonaisarkkitehtuurin tyypillisimmin mainittu osa – sen varsinainen sisältö kuten arkkitehtuurimallit ja -kuvaukset, periaatteet ja roadmapit.
Viime aikoina on tuntunut, että suhteellisen nuorta ArchiMate®-mallinnuskieltä on alettu käyttää vähän joka paikassa. Sellaisissakin joihin se ei sovellu tai sitä ei ole tarkoitettu – vähän samaan tyyliin kuin UML:ää aikoinaan.
Digitalisaatio on päivän sana. Sen toivotaan tuovan säästöjä ja tuottavuutta. Sana viittaa kovasti taas tietotekniikkaan. Vaan onko näin?
Harvoin on kaikki prosesseissa kohdallaan. Poimi tästä kirjoituksesta vihjeet arkkitehtuuriprosessien kehittämiseen!
