Kokonaisarkkitehtuuri -toiminnoilla on tietynlainen kehityskaari. Eri organisaatioiden KA-toimintojen ”historiasta” löytyy yllättävän paljon samoja piirteitä.
Blogisarjan ’Miten meni noin niin kuin omasta mielestä’ ensimmäisessä osassa pohditaan onko järjen käyttö itse asiassa sallittua tai jopa suotavaa? Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta, tottakai.
Täytyy myöntää, että kokonaisarkkitehtuuri on melko hämärä käsite ja siksi helppo ymmärtää väärin. Aina välillä onkin hyvä palata takaisin perusasioihin. Mitä kokonaisarkkitehtuuri siis on?
Kokonaisarkkitehtuuri ei ole maailman helpoimpia käsitteitä. Arkkitehditkaan eivät usein osaa kuvata, mistä siinä on kysymys. Aloitetaan siis siitä helpommasta vinkkelistä, eli miten kokonaisarkkitehtuuri ymmärretään väärin.
Arkkitehtuurisuunnittelu on ennemminkin käsityöläisammatti kuin vakiintunutta rutiinia. Tästä seuraa, että tuotokset vaihtelevat tekijän mukaan.
Kuulen tämän kysymyksen usein koskien kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvauksia. Asiassa on puolensa ja puolensa, kuten kaikissa asioissa. Kuvauksia on ylläpidettävä. Jos ne eivät ole ajan tasalla, ei niillä tee mitään.
Digitaalisella kaksosella (Digital Twin) tarkoitetaan virtuaalista mallia jostakin reaalimaailman kohteesta, kuten teollisuuden tuotantoprosessista. Mallin avulla kohteen toimintaa voidaan simuloida ja analysoida. Mutta voisiko organisaatiolla olla digitaalinen kaksonen?
Pitääkö kokonaisarkkitehtuuria johtaa? Eikö se tapahdu itsestään? Ai, eikö? No, kenen tehtävä se oikein on? Mitä sitten pitäisi tehdä?
