Julkista sektoria koskeva tiedonhallintalaki täyttää pian kuusi vuotta. Mikä muuttui? Tavallaan ei mikään, pysyihän laki samana. Sujuuko ylläpito nykyään paremmin?
Ensimmäisen kokeilun tarkoitus on selvittää ”onko ratkaisuarkkitehtuuri sellainen juttu, jota meillä kannattaa yleensäkään tehdä”. Kuka ratkaisuarkkitehtuurin sitten tekee? Ratkaisuarkkitehti tietenkin, mutta mistä sellaisen saa?
Joskus oletetaan, että ratkaisuarkkitehtuurien tekeminen olisi riippuvaista kokonaisarkkitehtuurista. Mutta ratkaisuarkkitehtuuria varten ei tarvitse pystyttää arkkitehtuuritoimintoa tai hankkia minkäänlaista mallinnusvälinettä.
Odotus koulutuksiin tullessa usein on, että pitäisi oppia paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Paljon opetettavaa lyhyessä ajassa ei ole hyvä ajatus. Miten asian voisi ratkaista?
Kokonaisarkkitehtuurin yhteydessä kuulee välillä sanan ”Lean” ja kukin määrittelee sen omalla tavallaan.
ArchiMate voi tuntua melkoiselta haasteelta, kun laajan standardin lisäksi pitäisi hallita myös mallinnusväline ja oppia mitä se mallintaminen oikein on.
IT arkkitehdit eivät piirtele kuvia vaan nimenomaan mallintavat. Mutta mitä mallinnus on? Mallintaessa luodaan kuvia, joissa olevilla elementeillä on tietty merkitys.
Mitä ihmettä? Voiko mokomalla toiminnolla säästää rahaa? Siellä on joukko kallispalkkaisia asiantuntijoita, jotka tuottavat yläpilvessä leijailevaa dokumentaatiota. Nyt menee kyllä jutut aika paksuiksi.
